Elämän puutarhassa
Sylvia
Savolaisen pikkukaupungin kulkijan runoja ja mietteitä elämän kauneudesta, hauraudesta, kivusta ja surusta. Matka herkän luonnonkauneuden aistimisen siivittämänä läheisen sairauden ja surun lävitse kohti elämänuskoa, hapuilevaa uskon etsintää ja elämän kaunista jatkumista… Voisiko olla niin, että Surustakin versoo jotain kaunista? Versooko elämän arvostuksen kukka? Punooko varttaan korkeammalle rakkauden ruusu? Kurottaako pidemmälle köynnöskukka nöyryyden? Nöyryys elämän edessä Rakkaus lähimmäisiä kohtaan Arvostus elämän lyhyelle matkalle. Saavatko elämän puutarhassa Tasaisesti vettä ja aurinkoa Surun ja onnen versot? Vai polveilevatko kauniisti toisiinsa lomittuen, Kuin kesäkukat tuulessa taipuen, Hiljaa vaieten ihmeen edessä Edessä elämän ja kuoleman…?
