Sukuhistorian kirjoittaminen kannattaa aloittaa keräämällä ensin kaikki saatavilla oleva aineisto yhteen paikkaan ja rajaamalla, mitä tarinaa halutaan kertoa. Valmiista aineistosta rakennetaan jäsennelty käsikirjoitus, joka voidaan sen jälkeen painaa oikeaksi kirjaksi. Tässä artikkelissa käymme läpi koko prosessin vaihe vaiheelta, lähteistä valmiiseen julkaisuun.
Mistä sukuhistorian kirjoittaminen kannattaa aloittaa?
Sukuhistorian kirjoittaminen kannattaa aloittaa rajaamalla aihe ja keräämällä muistot sekä aineisto talteen ennen kuin ryhdyt kirjoittamaan. Mieti ensin, kuka tai mikä suvun haara on tarinan keskipisteessä, miltä ajanjaksolta tarina kertoo ja kenelle kirja on tarkoitettu. Selkeä rajaus helpottaa kaikkia myöhempiä vaiheita.
Käytännöllisin ensimmäinen askel on ottaa käyttöön yksinkertainen muistiinpanoväline, olipa se vihko, tietokoneella oleva kansio tai pilvipalvelu. Kirjaa ylös kaikki, mitä jo tiedät: nimet, vuosiluvut, paikkakunnat, muistot ja tarinat. Älä vielä mieti rakennetta tai tyyliä, vaan anna aineiston kertyä vapaasti.
Sukuhistoriaa ei tarvitse kirjoittaa yksin. Kysy sukulaisilta tarinoita, pyydä heitä katsomaan vanhoja valokuvia ja muistelemaan ääneen. Usein parhaat yksityiskohdat nousevat esiin juuri näissä epävirallisissa hetkissä. Muista, että tavoitteena ei ole täydellinen historiankirjoitus, vaan elävä tarina, joka säilyttää suvun muistin tuleville sukupolville.
Mitä lähteitä sukuhistorian kirjoittamisessa voi käyttää?
Sukuhistorian kirjoittamisessa voi käyttää sekä henkilökohtaisia lähteitä, kuten haastatteluja, kirjeitä ja valokuvia, että virallisia asiakirjoja, kuten kirkonkirjoja, väestörekisteritietoja ja historiallisia arkistoja. Monipuolinen lähteiden yhdistelmä tekee tarinasta sekä luotettavan että elävän.
Henkilökohtaiset lähteet
Sukulaisten haastattelut ovat sukuhistorian arvokkain lähde. Tallenna haastattelut puhelimella tai nauhurilla, jotta mitään ei mene hukkaan. Vanhat kirjeet, päiväkirjat, valokuvat ja jopa reseptivihot kertovat arjesta tavalla, jota viralliset asiakirjat eivät tavoita. Pyydä sukulaisia myös kertomaan, mitä he itse muistavat näistä esineistä ja papereista.
Viralliset asiakirjat ja arkistot
Suomen kansallisarkisto ja seurakuntien kirkonkirjat tarjoavat luotettavaa tietoa syntymistä, avioliitoista, muutoista ja kuolemista. Digitaaliarkisto.fi on hyvä lähtökohta verkkotutkimukselle. Sukututkimusseurojen tietokannat ja paikalliset kotiseutuarkistot täydentävät kuvaa erityisesti tietyn kylän tai pitäjän historiasta. Näiden lähteiden avulla voit yhdistää henkilökohtaiset muistot todennettaviin faktoihin.
Miten sukuhistoria kannattaa rakentaa ja jäsentää?
Sukuhistoria kannattaa jäsentää joko kronologisesti, henkilöittäin tai teemoittain sen mukaan, mikä palvelee parhaiten kerättävää aineistoa ja lukijakuntaa. Useimmille kirjoittajille selkein rakenne on aikajärjestys, jossa edetään vanhimmasta tunnetusta sukupolvesta nykyaikaan.
Kronologista rakennetta on helppo seurata ja se sopii hyvin, kun aineistoa on useilta vuosikymmeniltä. Henkilökeskeinen rakenne toimii, jos tietyt suvun jäsenet nousevat selvästi tarinan päähenkilöiksi. Teemarakenne puolestaan sopii tilanteeseen, jossa halutaan kertoa esimerkiksi suvun ammattitraditioista, muutoista tai sodan vaikutuksesta perheeseen.
Hyvä käytännön neuvo on kirjoittaa ensin lyhyet kuvaukset jokaisesta luvusta tai osasta, ikään kuin sisällysluettelo selityksineen. Kun rakenne on hahmoteltu, on helpompi nähdä, mitä aineistoa vielä puuttuu ja missä järjestyksessä asiat kerrotaan. Valokuvat, kartat ja asiakirjojen jäljennökset rikastuttavat tekstiä ja tekevät kirjasta visuaalisesti kiinnostavan.
Miten sukuhistoriasta tehdään painettu kirja?
Sukuhistoriasta tehdään painettu kirja toimittamalla valmis käsikirjoitus kirjapainopalveluun, joka muuntaa sen painovalmiiksi kirjaksi. Omakustannejulkaiseminen on tähän suoraviivaisin reitti, sillä se ei vaadi perinteisen kustantajan hyväksyntää eikä suuria ennakkoinvestointeja.
Me Opus Liberumilla olemme erikoistuneet juuri tähän: autamme kirjoittajia viemään käsikirjoituksen valmiiksi kirjaksi nopeasti ja vaivattomasti. Prosessi etenee niin, että toimitat meille valmiin käsikirjoituksen, jossa voi tekstin lisäksi olla kuvia ja taulukoita. Laadimme käsikirjoituksesta vedoksen, jonka pääset tarkistamaan ennen painamista. Kirja painetaan vasta hyväksyntäsi jälkeen.
Painosmäärän voi valita vapaasti 25 kirjasta kymmeniin tuhansiin, ja lisäpainoksia voi tilata tarvittaessa. Sukukirja ei siis vaadi suurta painosta, vaan sen voi teettää juuri sen verran kuin suvulla tai kyläyhteisöllä on tarvetta.
Kuinka paljon sukukirjan julkaiseminen maksaa?
Sukukirjan julkaisemisen hinta riippuu kirjan sivumäärästä, painosmäärästä, sidontavasta ja muista painoteknisistä valinnoista. Omakustannejulkaiseminen on perinteistä kustantamista selvästi edullisempi vaihtoehto, ja print-on-demand-malli tekee siitä kustannustehokkaan myös pienillä painosmäärillä.
Koska jokainen kirja on erilainen, tarkat hinnat määräytyvät aina projektikohtaisesti. Siksi paras tapa selvittää oman sukukirjasi hinta on pyytää tarjous suoraan palveluntarjoajalta. Näin saat hinnan juuri sinun kirjallesi, eikä sinun tarvitse arvailla tai sitoutua mihinkään ennen kuin olet tyytyväinen kokonaisuuteen.
Muista myös, että kirjan myynnistä syntyvät tuotot tulevat vähentämättöminä suoraan sinulle tekijänä. Jos haluat jakaa kirjaa suvulle tai kyläyhteisölle, voit myös tilata haluamasi määrän suoraan jaettavaksi ilman välikäsiä.
Sukuhistorian tallentaminen kirjaksi on yksi arvokkaimmista teoista, jonka voit tehdä tuleville sukupolville. Tarinat, muistot ja henkilöt, jotka elävät nyt vain muistissa tai laatikoissa lojuvissa papereissa, saavat kirjana pysyvän muodon. Jos sinulla on aineisto tai käsikirjoitus valmiina, ota seuraava askel ja julkaise sukukirjasi kanssamme.
